Vieraan kielen taitamista arvostetaan lähes työpaikassa kuin työpaikassa. Sama pätee myös ohjelmointikieliin, joiden arvo teknologian kysynnän kasvaessa on noussut pilviin. Ohjelmoijille ja niiden suunnittelijoille löytyy kysyntää ja esimerkiksi Suomessa ohjelmointialan työvoimapulaa on yritetty paikata täydennyskoulutuksilla, intensiivikursseilla, korkeimmilla palkoilla sekä yhä paremmilla työeduilla. Vaikka useiden ohjelmointikielten taitaminen on alan asiantuntijoiden ja insinöörien työtä, voi niiden alkeellisesta ymmärtämisestä olla hyötyä kenelle tahansa, vaikka työnkuvaan ei kuuluisikaan ohjelmointia tai mitään siihen rinnastettavista toiminnoista.

Ohjelmointikielellä tarkoitetaan muodollista kieltä, jota ohjelmoija käyttää tietokoneen tai muun älylaitteen ohjelmien luomiseen. Ohjelmointikielten lukumäärää on vaikea laskea, sillä toisin kuin perinteiset puhutut kielet, ohjelmointikieli kasvaa ja muuttuu alati. Mikä lasketaan viralliseksi ohjelmointikieleksi ja mikä ei, riippuu paljon siitä, kuka ohjelmointikieliä luokittelee ja millä perusteilla. Ohjelmointikielten määrä voi vaihdella siis useiden satojen ja tuhansien välillä lähteestä riippuen ja seuraavaksi esittelyssä kolme kaikkein suosituinta ohjelmointikieltä.

1. Java

1990-luvulla kehitetty Java-ohjelmointikieli on Sun Microsystemsin Bill Joyn ja James Goslingin käsialaa. Ensimmäinen Javan versio JDK 1.0 (Java Development kit) ilmestyi vuonna 1995 soveltuen tuolloin World Wide Webin sivustoille luotavien sovelmien tekemiseen. 2000-luvun taitteessa Javasta oli jo kasvanut yksi ohjelmointimaailman suosituimmista ja käytetyimmistä ohjelmointikielistä. Javasta suositun ohjelmistokielen tekee muun muassa sen laitteistoriippumattomuus, yksinkertainen kielioppi, oliopohjaisuus ja virtuaalikoneen mukana tuleva kattava standardikirjasto.

Java kuuluu niin sanottuihin vahvan tyypityksen ohjelmointikieliin. Toisin sanoen jokaisella muuttujalla on tyyppinsä ja nämä muuttujat voivat saada ainoastaan oman tyyppinsä mukaisia arvoja. Javan lähdekoodi käännetään ennen konekielelle syöttämistä tavukoodiksi, joka suoritetaan virtuaalikoneella eli ohjelmallisesti toteutetulla tietokoneella. Tämän rajoituksen takia Javan lähettämät käskyt ovat turvallisuusasetusten mukaisia, joka tekee Javasta muita tavanomaisia konekieliohjelmia turvallisemman, vaikkakin samalla myös hieman hitaamman. Java-alustan käyttöä ei ole rajattu Java-ohjelmointikieleen ja esimerkiksi Python- ja Ruby-kielille on olemassa Java-tavukoodia tuottavia kääntäjiä. Maksuttomuutensa ja yhteensopivuutensa takia Java on erittäin suosittu opetuskieli koodaajien keskuudessa.

2. Python

Ensimmäinen versio Python-kielestä syntyi 1980-luvun loppupuolella hollantilaisen ohjelmoijan Guido van Rossumin toimesta. Python on monipuolinen, dynaamisesti tyypittävä ohjelmointikieli ja sitä pidetäänkin suhteellisen vaivattomana oppia sen yksinkertaisen syntaksin ja korkeatasoisten tietorakenteiden takia. Pythonia suositellaan usein koodaajaan ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi ja sitä voidaan käyttää monipuolisesti niin oliopohjaisena, proseduraalisena kuin funktionaalisena ohjelmointikielenä.

Python on yleistynyt viime vuosien aikana verkkosivustojen ohjelmointikielenä ja sitä voidaan laajentaa C- ja C++ -ohjelmointikielillä. Pythonilla kirjoitetut ohjelmat ovat heti valmiita ajettavaksi, eikä niitä tarvitse ensin kääntää, jolloin ohjelmoinnin ja sen testaamisen voi tehdä nopeasti ja lyhyissä sykleissä. Pythonin tulkattavuus johtaa kuitenkin myös siihen, että se ei ole yhtä suorituskykyinen kuin käännettävillä kielillä kirjoitetut ohjelmat. Pythonin sisältämät lähdekoodin kirjastot ovat erittäin monipuolisia ja siihen voidaan liittää myös muiden tekemiä avoimia kirjastoja, joka tekee Pythonin käytöstä erittäin tuottavaa ja tehokasta.

3. JavaScript

JavaScript on alun perin amerikkalaisen insinööri Brendan Eichin ja Netscapen luoma komentosarjakieli, jota käytetään pääasiassa web-ympäristössä lisäämään sen dynaamista toiminnallisuutta. Suuren suosionsa takia esimerkiksi teknologiajätti Microsoft on kehittänyt JavaScriptiin yhteensopivat versiot VBScriptin ja JScriptin, jotka otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Internet Explorerin selaimessa jo vuonna 1996.

JavaScriptin nykyinen muoto on dynaamisesti tyypitetty, oliopohjainen ja tulkattava komentosarjakieli. JavaScript on Javan ja Pythonin tapaan mutkatonta käyttää ja sen tulkittavuus tekee siitä nopean ja helposti testattavan ohjelmointikielen, joka sopii erinomaisesti asiakasohjelmille. Nimestä huolimatta JavaScriptilla ei ole mitään tekemistä ohjelmistokieli Javan kanssa. JavaScriptiä käytetään web-ympäristön lisäksi palvelimien verkko-ohjelmoinnissa, desktop- ja mobiilisovellusten luomisessa sekä pelien kehityksessä. Yhdessä HTML:n ja CSS:n kanssa JavaScript muodostaa World Wide Webin ydinteknologian.