1950-luvulla alan osaajat John McCarthy sekä Marvin Minsky kuvasivat tekoälyä seuraavanlaisesti: mikä tahansa koneen tai ohjelman suorittama aktiviteetti, jonka tekemiseen ihmisen pitäisi soveltaa älykkyyttä.

Tämä kuvaus on kuitenkin melko laaja määritelmä, jonka takia usein näkee riitoja siitä, käyttääkö jokin asia tekoälyä, vai ei.

Tekoälyä käyttävät järjestelmät tekevät yleensä ainakin yhtä seuraavista ihmisen älykkyyteen liittyvistä aktiviteeteista: suunnittelu, oppiminen, päättely, ongelmanratkaisu, tiedon esittäminen, havainto, liike, manipulointi, sekä vähemmässä määrin luovuus sekä sosiaalinen älykkyys. Nykyään tekoälyä osataan hyödyntää todella laajasti, ja monet ohjelmoinnin ammattilaiset suuntaavat alalle innokkaasti. Tämä onkin hyvä suuntautumisvaihtoehto innokkaille koodareille, sillä tekoäly on kuitenkin vielä melko uusi käsite, ja siitä on vielä paljon opittavaa.

Mihin tekoälyä käytetään?

Tekoäly on nykyaikana läsnä kaikkialla. Sitä käytetään mm. keräämään tietoja henkilöistä ja sitten antamaan suositteluja tavaroiden ostoon, sitä käytetään puheen ymmärtämiseen (Amazon Alexa, Apple Siri), tunnistamaan kuvassa olevia henkilöitä, havaitsemaan roskapostia ja havaitsemaan luottokorttipetoksia.

Erilaiset tekoälyn tyypit

Korkealla tasolla toimiva keinotekoinen älykkyys voidaan jakaa kahteen tyyppiin: Kapea eli heikko tekoäly sekä vahva tekoäly.

Heikko eli kapea tekoäly

Heikko tekoäly on sitä, mitä näemmä tänä päivänä miltei kaikissa tietokoneissa: älykkäitä järjestelmiä, jotka on opetettu suorittamaan tehtäviä, ilman, että niitä on tarvinnut erikseen ohjelmoida näiden tehtävien tekemiseen.

Tämän tyyppistä älykkyyttä on mm. Applen kehittämässä Siri-virtuaaliassistentin puhe- ja kielitunnistuksessa, itse ajavien autojen näkö-järjestelmissä, niin sanotuissa “suositusmoottoreissa”, joita käytetään antamaan henkilökohtaistettuja tuotesuosituksia ihmisen ostohistorian perusteella. Tämän tyyppiset ohjelmat ja järjestelmät voivat oppia suorittamaan pelkästään tietynlaisia tehtäviä, jonka takia niiden käyttämää tekoälyä kutsutaan heikoksi.

Mitä heikolla tekoälyllä voi tehdä?

Heikkoa tekoälyä sovelletaan monessa asiassa kuten: esimerkiksi dronen kuvaaman videon tulkitseminen, henkilökohtaisen ja yritysten kalenterien järjesteleminen, yksinkertaisiin kysymyksiin vastaaminen asiakaspalvelussa, koordinointi muiden älykkäiden järjestelmien kanssa tietynlaisten tehtävien suorittamiseksi kuten esimerkiksi hotellin varaaminen sopivaan aikaan ja paikkaan. Heikkoa tekoälyä voi käyttää myös esimerkiksi kasvaimien havaitsemiseen röntgenkuvauksessa, netissä sopimattoman sisällön merkitsemiseen, havaitsemaan hissien kulutusta ja niin pois päin. Heikon tekoälyn käyttömahdollisuudet ovat loputtomat.

Vahva tekoäly

Vahva tekoäly toimii samalla tavoin, kuin ihmisen älykkyys, se on joustava sekä mukautuva älykkyyden muoto, joka kykenee suorittamaan laajemmin erilaisia tehtäviä. Vahvalla tekoälyllä voi suorittaa mitä tahansa laskennasta ruoanlaittoon. Tekoäly voi myös väitellä sen omien kokemuksiensa perusteella. Tällaista tekoälyä näkee usein elokuvissa kuten Terminaattorissa. Vahvan tekoälyn hyödyntäminen ei kuitenkaan ole vielä täysin mahdollista, ja alan asiantuntijoilla on ollut erimielisyyksiä siitä, kuinka pian siitä tulee totta. Vuosien 2012/13 asiantuntijoiden kesken tehdyn kyselyn mukaan on 50% mahdollisuus että tällainen tekoäly saapuu 2040-2050 mennessä. Mahdollisuus nousee ajan kuluessa ja 2075 mennessä vahvan tekoälyn pitäisi olla saapunut 90 prosentin todennäköisyydellä.

Koneoppiminen

Koneoppiminen on sitä, kun tietokonejärjestelmälle annetaan suuri määrä tietoa, jota käyttämällä se voi oppia tekemään tiettyjä asioita tai tehtäviä, kuten ymmärtämään puhetta tai kuvailemaan valokuvaa.

Neuroverkot

Koneen oppiminen tapahtuu neuroverkkoja käyttämällä. Ne ovat aivojen kaltaisia verkostoja, jotka muodostuvat yhteenliitetyistä algoritmikerroksista, joita kutsutaan neuroneiksi. Neuronit syöttävät tietoa toisiinsa ja oppivat sitten tiedon perusteella tekemään tiettyjä asioita tai tehtäviä muuttamalla niiden arvoja.

Syväoppiminen

Eräs koneopin alalajeista on syväoppiminen, jossa neuroverkot laajennetaan laajeneviin verkkoihin, joissa on suuri määrä algoritmikerroksia, joille on syötetty suuri määrä tietoa. Näiden syvien neuroverkostojen avulla tietokonejärjestelmät pystyvät suorittamaan annetun tehtävän.

Tekoäly eli AI on siis melko mielenkiintoinen alue, josta suurin osa on vielä melko kartoittamatonta. Jos on kiinnostunut tekoälystä, ja haluaa työskennellä sen parissa, tekoälyä käyttäviä yrityksiä ovat mm. Amazon, Apple sekä Google.